Petri Rajala Tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja kauppatieteiden opiskelija. Kaikki täällä esittämäni näkemykset ovat täysin omaa yksityisajatteluani eivätkä edusta mitään muuta tahoa. Lue minusta ja ajatuksistani lisää kotisivultani!

Suomelle töihin

Eduskuntavaalit lähestyvät, ja spekulaatioita vaalituloksesta on jo pitkään esiintynyt mediassa. Kuten tiedämme, eduskuntavaaleissa käydään (tosin epäsuorasti ja välillisesti) myös pääministerivaali—suurimman puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut, jotka tähtäävät sellaisen hallituksen muodostamiseen, jossa hän itse on pääministeri. Eduskuntavaaleissa kansalaiset siis tavallaan rekrytoivat hallituksen puheenjohtajan Oy Suomi Finland Ab:lle.

Mediassa on esitetty palstakilometreittäin analyyseja pääministeriehdokkaiden ja puolueiden poliittisista linjoista, mikä on erinomainen asia. Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele puolueiden poliittista sisältöä, vaan eri näkökulmaa, joka on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle—pääministeriehdokkaiden eli puolueiden puheenjohtajien pätevyyttä.

Mitä tulee seuraavan hallituksen harjoittamaan politiikkaan, pääministeri(ehdokas) voi vaikuttaa siihen vain rajallisesti. Vaalien jälkeen käydään hallitusohjelmaneuvottelut, joiden lopputuloksena on jonkinlainen kompromissi hallituksen muodostavien puolueiden välillä. Puolueen puheenjohtaja ei myöskään yksin päätä puolueensa poliittista linjaa, vaan vaaliohjelmien sisältö käsitellään erilaisissa puolueiden toimielimissä. Jos puheenjohtajan vaikutusvalta oman puolueensa linjaan on kaukana absoluuttisesta, kuinka vähän hänen henkilökohtainen mielipiteensä lopulta vaikuttaakaan tulevan (monipuolue)hallituksen politiikan kokonaisuuteen? Tästä syystä katson, että pääministeriehdokkaiden henkilökohtaista pätevyyttä ja sopivuutta valtioneuvoston johtoon tulisi korostaa nykyistä enemmän. Jos maamme olisi osakeyhtiö (Oy Suomi Finland Ab), yhtiökokous päättäisi suurista strategisista linjoista, joiden toteuttaminen taktisella (ja operatiivisella) tasolla olisi hallituksen tehtävä. Vastaavasti kansa päättää eduskunnan kautta suurista linjoista, joita toteuttamaan tarvitaan päteviä ministereitä. Niin hieno asia kuin oikeat (mitä ne kullekin tarkoittavatkaan) mielipiteet ovatkin, ne eivät vielä yksinään tee kestään hyvää pääministeriä.

Perustuslaissa (66 §) lukee: ” Pääministeri edustaa Suomea Eurooppa-neuvostossa. Pääministeri edustaa Suomea myös muussa valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa Euroopan unionin toiminnassa, jollei valtioneuvosto poikkeuksellisesti toisin päätä.” Uskottavan pääministeriehdokkaan on siis ehdottomasti hallittava EU-asiat perinpohjaisesti. Alexander Stubb lyö tällä saralla laudalta kaikkien muiden (eduskunta)puolueiden puheenjohtajat: hänellä on kokemusta eurooppaministeriydestä, Euroopan parlamentista, erityisasiantuntijuudesta Suomen EU-edustustossa Brysselissä ja Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantajan tehtävästä, mainitakseni vain muutamia esimerkkejä. Lisäksi hän on valmistunut tohtoriksi kansainvälisen politiikan alalta London School of Economicsista. Rekrytointitilanteessa Stubb olisi koulutukseltaan ja kokemukseltaan selkeästi pätevin henkilö tehtävään, jossa EU-asiat ovat keskeisessä roolissa. Toki muillakin pääministeriehdokkailla on EU-kokemusta: myös Timo Soini ja Carl Haglund ovat toimineet europarlamentaarikkoina. Stubbin kokemus on kuitenkin selkeästi ylitse muiden.

Pääministerin tulee hallita useita kieliä. Suomi on kaksikielinen maa, joten huippupoliitikkoa, joka ei hallitse molempia kansalliskieliä, ei voida pitää uskottavana. Pääministerin tulee osata englantia erinomaisesti, sillä se on yleisin kieli kansainvälisessä kanssakäymisessä. Valtioneuvoston tulevan johtajan on syytä osata myös ranskaa, sillä se on tärkeä kieli Euroopan unionissa. Saksan taidostakaan ei ole haittaa, sillä se on laajalti käytetty kieli Euroopassa. Kielitaidossakin Stubb on selkeästi paras kaikista puoluejohtajista—tietääkseni ainoa ranskan kieltä puhuva. Konkreettisen osoituksen Stubbin kielitaidosta voi saada vaikkapa tältä videolta.

Kuten yllä totesin, Stubb on (työ)kokemuksensa ja kielitaitonsa puolesta pätevin pääministeriehdokas. Mitä tulee koulutukseen, hän on siinäkin ylitse muiden. Hänellä on useita pääministerin tehtävien kannalta relevantteja tutkintoja arvostetuista opinahjoista, ja hän on tohtori. Jokaisen eduskuntapuolueen puheenjohtajalla on toki akateemista koulutustaustaa, mutta Stubb on selkeästi ylitse muiden. Hän on vieläpä toiminut Euroopan unioniin liittyvissä tutkija- ja asiantuntijatehtävissä.

Stubb on siis kiistattomasti paras ehdokas (työ)kokemuksen, kielitaidon ja koulutuksen osalta. Lisäksi pääministeriltä vaaditaan tiettyjä henkilökohtaisia ominaisuuksia: hänen tulee olla innostava johtaja, joka pitää valtioneuvoston toiminnan kasassa ja saa ihmiset puolelleen. Tällaisia asioita on erittäin hankala mitata konkreettisesti, joten pidättäydyn arvioimasta, kenellä ehdokkaalla on parhaat henkilökohtaiset ominaisuudet. Haluan kuitenkin todeta, että Stubb on karismaattinen esiintyjä ja johtaja, joka innostaa ihmisiä. Hän on älykäs ja oppimiskykyinen sekä energinen poliitikko. Tuskin hyvästä fyysisestä kunnosta ja aktiivisesta urheiluharrastuksesta ainakaan on haittaa pääministerin tehtävässä jaksamisen kannalta.

Poliitikkojen, varsinkin pääministerin, on säännöllisesti esiinnyttävä suurten yleisöjen edessä. Edustaakseen isänmaatamme parhaalla mahdollisella tavalla tulee pääministerin olla erinomainen puhuja. Stubb on ainakin hyvin kehuttu esiintyjä, joka on jo kauan ennen pääministeriyttään saanut jatkuvasti kutsuja puhumaan merkittäviin tilaisuuksiin. Hänellä pysyy myös kynä kädessä, minkä osoittaa hänen kirjallisen tuotantonsa suuri määrä. Tuskin on pahasta, jos pääministeri osaa itsekin kirjoittaa hyviä tekstejä eikä aina laita avustajia asialle.

Olen mielestäni tässä kirjoituksessa esittänyt aukottomat perusteet väitteelleni, että Alexander Stubb on eduskuntapuolueiden puheenjohtajista pätevin ehdokas pääministeriksi. Hypoteettisessa rekrytointitilanteessa, jossa edustaisin yksin Oy Suomi Finland Ab:ta, valinta olisi täysin selvä. Myös Stubbin henkilökohtaiset ominaisuudet soveltuvat pääministerin tehtävään.

Kuulen mielelläni asiallisesti perusteltuja eriäviä näkemyksiä aiheesta. Toivon, että media ja äänestäjät kiinnittäisivät huomiota poliittisten linjojen lisäksi myös pääministeriehdokkaiden (sekä kaikkien kansanedustajaehdokkaiden) pätevyyteen. Puutteet osaamisessa (erityisesti juridiikasta ja taloudesta) ja kielitaidossa eivät ole korvattavissa ”oikeilla” mielipiteillä.

Lähteinä pääministeriehdokkaiden pätevyyteen olen käyttänyt heidän ansioluetteloitaan. En linkitä niitä tähän. Ne löytyvät helposti esimerkiksi ehdokkaiden henkilökohtaisilta kotisivuilta sekä valtioneuvoston tai eduskunnan nettisivuilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat